EeroSuominen1 Nosce te ipsum

Yliopisto ei ole tehdas

Yliopistojen mittavat irtisanomiset ovat herättäneet keskustelun opetuksen ja tutkimuksen asemasta yhteiskunnassa. HS Vieraskynässä 5.2 Lena Näre ja Markus Jäntti toteavat, että  nykytilanne johtaa lisääntyvään - mutta tarkasti mitattuun - keskinkertaisuuteen.  

 

Yliopistoja on ohjattu liike-elämästä lainattujen periaatteiden mukaan asettamalla tulostavoitteita kuten tohtorintutkintojen lukumäärä. Seurauksena on ollut tohtoreiden ylituotanto ja työttömyys.

 

Bisneksessä tilikausi on selkeä ja oleellinen mittari, mutta yliopisto muistuttaa luonteeltaan enemmän luostaria kuin tehdasta. Olennaista on toiminnan vaikuttavuus yhteiskunnassa pitkällä tähtäimellä.

 

Niin päämääriä kuin arvojakin on kahdenlaisia. Eräät arvot, kuten terveelliset elintavat kyetään perustelemaan vetoamalla kansanterveyteen. Terveys perustuu edelleen hyvään elämään, mutta hyvä elämä on luonteeltaan perusarvo, jota ei kyetä perustelemaan, siihen yksinkertaisesti uskotaan.

 

Hyvä yliopisto on oleellinen hyvän yhteiskunnan osatekijä ja se alistuu yhtä huonosti mitattavaksi kuin hyvä elämä. Yliopiston tuloksellisuuden mittaaminen on käytännössä lähes mahdotonta, ja joka tapauksessa lyhyellä tähtäimellä enemmän kuin arveluttavaa. Sama ajatus pätee kaikkiin perusarvoihin. Ne ovat asioita, joihin yksinkertaisesti uskotaan.

 

Suuret innovaatiot ovat syntyneet juuri tämän periaatteen alaisena. Steve Jobs  työparinsa Stephen Wozniakin kanssa ei kyennyt perustelemaan panostustaan uuden tietokoneen ja myöhemmin matkapuhelimen kehittämiseen, mutta he uskoivat asiaansa.

 

Samoin meidän tulee kansakuntana uskoa opetuksen ja tutkimuksen fundamentaaliseen merkityksen hyvinvoinnillemme ja huolehtia siitä, että luodaan olosuhteet pätevälle opetukselle ja kukoistavalle tutkimukselle ilman liike-elämästä lainattuja, yliopiston toimintaan huonosti sopivia ohjauskeinoja. 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

4Suosittele

4 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (18 kommenttia)

Käyttäjän kosonenjuhapekka kuva
Juha-Pekka Kosonen

Opetus ei ole ainoa, joka kärsii tulosajattelusta ja pyrkimisestä tuloksen maksimoimiseen. Samasta kärsii koko julkinen sektori.

On vaikeaa kuvitella, esim. miten pelastuslaitoksesta, puolustusvoimista tai poliisista saadaan tuottavia tai miten niiden toiminnan tuottavuutta ylipäätään mitataan.

Niitä kaikkia tarvitaan, ehdottomasti. Niiden budjeteista halutaan tinkiä, koska tilastojen mukaan sekä rikosten että onnettomuuksien määrä ja sodan uhka ovat pienentyneet tällä vuosikymmenellä.

Koulutuksen tarkoitus on tuottaa tietoa. Poliisin tehtävänä taas on varmistaa yhteiskuntarauha ja armeijan se, että meillä ylipäätään on yhteiskunta. Pelastuslaitos taas korjaa jälkiseuraamuksia.

Näistä kaikista on maksettava tietty hinta, jolle ei voi odottaa tuottoa, koska se arvo mitä nämä instituutiot tuottavat, ei ole rahassa mitattavaa.

Yhteiskunnan peruspalveluja on vaikeaa hoitaa pienemmillä budjeteilla ilman pelkoa palvelujen heikkenemisestä.

Käyttäjän JarkkoHantula kuva
Jarkko Hantula

Vapaa tutkimus tuottaa maksajalleen hyvää enemmän kuin ihmiset edes ymmärtävät. Asian voi jokainen todentaa esimerkiksi vertailemalla elinolosuhteita sellaisissa maissa, joissa voi harjoittaa vapaata tutkimusta sellaisiin maihin, joissa sitä ei voi harjoittaa.

Vapaan tutkimuksen puute lienee ollut myös yksi tärkeimmistä syistä sille, että sosialistiblokki hävisi viime vuosisadalla teknis-taloudellisen kilpailun länsimaiden kanssa. Tämä on ymmärretty myös Kiinassa, joka investoi nykyisin rajusti vapaan korkealaatuisen tutkimuskentän aikaansaamiseksi omien rajojensa sisälle.

Tätä taustaa vastaan voi itse kukin pohtia, mitä tarkoittaa se, että Suomessa pyritään supistamaan sekä tutkimukseen volyymiä että sen vapautta. Lopputuloksena tavoiteltaneen jonkinlaista Pohjois-Koreaa. Vai miten tämä "suomalainen malli" olisi ymmärrettävä?

Jatkan vielä sen verran, että ehdotin äsken yrityksille voittovarojen allokointia vapaalle tutkimukselle: http://jarkkohantula.puheenvuoro.uusisuomi.fi/2114...

Käyttäjän Timo-PekkaMustakallio kuva
Timo-Pekka Mustakallio

Sama tunnusluku-uskonto riivaa maatamme laajemmaltikin. Mitattavuus on toki tärkeä, mutta tunnusluvun sijaan laatuseikat ratkaisevat todellisen menestyksen - valitettavasti laatu on hyvin monitahoinen käsite, yhtä vaikea saada kiinni kuin vaikkapa Steve Jobsin tai Stephen Wozniakin neronleimaukset, ajatusväläykset, joista Omppu syntyi.

Vähän kuin muna/kana-väittely, eikö? Voi toki mittailla ja punnita munaa - varmaan ihan tärkeää, jotta joku osaisi hinnoitella sen oikein - mutta kana sen muni, ja kukkoakin tarvittiin.

Käyttäjän peevee912 kuva
Eeva Vallius

Kiitos diplomi-insinöörille erinomaisen hienosta sivistystä puolustavasta näkemyksestä. Hyvin tiivistetty kuvaus tulosmittauksien järjettömyydestä siellä, minne ne eivät kerta kaikkiaan sovi.

Raha on huono mittatikku, jos tavoitteena on selvittää ihmisten ja ihmisyhteisöjen hyvän elämän tarpeita.

Rahaa pitää tehdä siellä, missä sen tuotantoon ei kuluteta ihmisarvoa, ja käyttää siellä, missä sillä luodaan ihmisarvoa.

Sivistys on kaiken ihmisarvon toteutumisen perusta.

Reijo Jokela

Onhan tuolla yliopistoissa paljon tällaista "mitäs tänään tutkittaisiin". Kun kaikesta joudutaan tinkimään, niin miksi yliopistot muodostaisivat poikkeuksen tässä asiassa? Ei muinaisen kirkkoslaavin tutkimuksen suoistaminen varmaan meidän osaamistasoamme tulevaisuudessakaan tule heiluttamaan. Tärkeää olisi, että noita säästöjä ei tehtäisi juustohöylä-periaatteella, vaan lopettamalla turhaa puuhastelua.

Käyttäjän peevee912 kuva
Eeva Vallius

Turhaa puuhastelua ei olekaan. Sitä tarvitaan joka paikassa, missä kehitystä tarvitaan - ja sitähän tarvitaan joka paikassa. Me tarvitsemme lisää puuhastelua, lisää löysää aikaa ja lisää tilaa ottaa rennosti ja antaa ajatusten virrata.

Käyttäjän CarolusLinden kuva
Carolus Linden

Turhaa saivaretlua ehkä saattaa olla. Ei kaikki yliopistojen toiminnan kustannukset johdu yhtä arvokkaasta tieteellisestä toiminnasta ja opetuksesta. Näin ainakin jos arvokkuutta arvioidaan maamme kilpailukyvyn ja kansalaisten hyvinvoinnin kannalta.
Lisäksi voidaan korkean koulutuksen hallinon aluella syntyviä kustannuksia varmaankin alentaa ilman, että se vaikuttaa haitallisesti tutkimus- ja opetustyöhön.
Sikäli kun tarvitaan lisää puuhastelua, lisää löysää aikaa ja lisää tilaa ottaa rennosti ja antaa ajatusten virrata, ei liene syytä rahoittaa tällaista toimintaa jos vaihtoehtona on tutkimuksen ja opetuksen rahoitus.

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu Vastaus kommenttiin #13
Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Nykyisin kysymys kuuluu: Mistä hypestä rahoitusbyrokraatit innostuvat. Sitä tutkimaan ...

Jarkko Suominen

Minusta yliopisto on tehdas. Yliopisto sekä tekee että tehtailee tuloksellisesti arvottomuuksia, joille ei ole sijoituskohdetta. Puuttuu sekä työpaikka että yritys, joihin ei yliopiston tuotteita kannata sijoittaa eikä tuloksiin ei kannata sijoittaa. Tulokset kannatta jakaa vain osinkoina, mutta kun tulos tai tehtailun tuotto tuotteena on arvotonta, nolla ei ole jaettavaa osinkoja.
Tehtailusta on siirryttävä tuottamaan tuloksia arvojen ja arvostuksen mukaan. Lyhyesti ohjattuna, opetukseen on lisättävä eettisiä arvoja, jotka ovat arvoista tärkeimpiä. Nykyiseen virheiden arvostamiseen on tultava loppu yliopiston tuotannossa ja se on käännettävä virheiden arvosteluksi ja korjaamiseksi. Näin tuotteen laatu kasvaa. Siis nostakaa tuotteen laatua eettisillä arvoilla eikä virheisiin perustuvalla arvottomuudella.

Käyttäjän peevee912 kuva
Eeva Vallius

"Yliopisto sekä tekee että tehtailee tuloksellisesti arvottomuuksia, joille ei ole sijoituskohdetta." ??

Maisterin paperit saanut ihminenkö on arvoton siksi, ettei hänelle "ole sijoituskohdetta"?

Vähänkin oppikirjoja tai muitakin kirjoja lukenut huomaa kyllä, mitä oppiminen merkitsee omalle ajattelulle ja toiminnalle. Yliopisto-opinnot sekä siellä tuotetut tutkimukset eivät voi olla arvottomia vain siksi, että ne eivät tuota pääomaa yritysmaailman kassoihin.

Mihin tämä maailma on menossa? Pelkkiä robottejako ihmisten pitäisi olla ja elämä pelkkää rahaa?

Tapani Lahnakoski

"Terveys perustuu edelleen hyvään elämään, mutta hyvä elämä on luonteeltaan perusarvo, jota ei kyetä perustelemaan, siihen yksinkertaisesti uskotaan."

Kyllä kai hyvä elämä pystytään perustelemaan, mutta sen määritteleminen onkin sitten vaikeampi juttu. Eri ihmisten mielestä se on niin erilaista. Kuinka "täysillä" kukin haluaa elää ja kuinka pitkään, on sekin tapauskohtaista. Varsinkin taiteen alalla on monia esimerkkejä lyhyestä, mutta tuotteliaasta elämästä.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto

"Varsinkin taiteen alalla on monia esimerkkejä lyhyestä, mutta tuotteliaasta elämästä."

Mutta oliko se se taiteilijan omalta kannalta hyvä elämä? Kysymys on kaiketi jokaisen ihmisen omasta näkemyksestä siitä, mikä on hänelle hyvä elämä.

Tapani Lahnakoski

"Kysymys on kaiketi jokaisen ihmisen omasta näkemyksestä siitä, mikä on hänelle hyvä elämä."

Ehkä ilmaisin itseni huonosti, tuota samaa juuri tarkoitin.

"Kuinka "täysillä" kukin haluaa elää ja kuinka pitkään, on sekin tapauskohtaista."

Käyttäjän CarolusLinden kuva
Carolus Linden

Meilestäni näissä kirjoituksissa, ja aivan ylesestikin, jää valitettavan vähälle huomiolle se tosiseikka, että yleensä kaikilla kustannuksilla on vaihtoehtokustannus.
Nyt kun hallitus on katsonut aiheelliseksi vähentää yliopistojenkin määrärahoja olisi tärkeää, että yliopistojen keskuudessa vänentyneitä varoja kohdistettaessa, käytettäisiin vaihtoehtokustannusajattelua entistä enemmänkin.

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu

Mari K. Niemi,
"Kirjoittaja asuu Glasgow'ssa ja on valtiotieteiden tohtori, Turun yliopiston erikoistutkija ja Strathclyden yliopiston vieraileva tutkija.

Onnistunut politiikka on yhdistelmä viisaita päätöksiä ja taitavaa viestintää noista päätöksistä. Päätösten viisauden näyttää lopulta vasta aika. Hallituksen viestinnän yliopistolaisille voi kuitenkin jo sanoa epäonnistuneen pahasti.

"Viimeisimmät kompuroinnit kuultiin eilen Yle Radio 1:stä.
6 päivää sitten - Joensuun yliopisto onkin jo lopetettu vuosia sitten sen yhdistyessä Kuopion ... se pystyi käyttämään 88 000 € parin päivän Tallinnan reissuun."

http://suomenkuvalehti.fi/ylamaan-kettu/2016/02/01...

PS.
Omana kommenttini tuohon asiaan, eli koko väen yhteiseen Tallinnan matkaan, johon upposi vielä noin valtavan iso summa, niin toki herättää kysymyksiä. Miksi piti lähteä Tallinnaan asti tutustumaan toisiinsa ja käyttämään yliopiston "laihaa" budjettia avoimeen piikkiin paikallisissa ravintoloissa? Ei vaikuta kovin järkevältä toiminnalta, ei ainakaan tässä taloudellisessa tilanteessa.

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu

Haloo Eero! Miksi et ota mihinkään kommenttiin mitään kantaa? Sitähän me täällä kuitenkin aika yleisesti toivomme - dialogia asiasta, joka yleensä on myös se blogien parasta antia.

Käyttäjän EeroSuominen1 kuva
Eero Suominen

Arvoisat juttuni kommentoijat

Kiitän osoittamastanne mielenkiinnosta. Kokemattomana blogistina en ymmärtänyt vastata kommentteihinne saman tien. Toisaalta asia lienee sen kaltainen, että emme kykene toisiamme valistamaan. Akateemikko Wrightiltä, joka juuri sai nimikkopuiston Helsinkiin, opimme, että tunneperäisiin ristiriitoihin ei ole olemassa rationaalisia ratkaisuja.

Näin ollen kiitän samanmielisiä osoittamastanne tuesta ajatuksilleni ja toista mieltä oleville totean, etten tässä iässä koe kilpaa huutamista mielekkääksi.

Toimituksen poiminnat