EeroSuominen1 Nosce te ipsum

EU-tuet ja työllisyys

Lienenkö tullut vanhaksi, kun miltei joka aamu löydän lehdessä aihetta ärtymykseen, jos ei muuta niin typerät sarjakuvat saavat sen aikaan. Tämän aamun uutisista pelottavin oli kuvaus ääri-islamistisen Isis-terroristijärjestön perustaman Lähi-idän uuden kalifaatin toiminnasta.

Tällaisiin uutisiin olemme tottuneet ja ikävä kyllä alistuneetkin. Näille kuolema halveksiville kiihkoilijoille ei kukaan voi mitään: Irakin pääluvultaan ylivoimainen armeija löi kiväärit kekoon ja juoksi pakoon nähtyään netissä terroristien videokuvaa julmista teloituksista. Ilman amerikkalaisten väliintuloa mitään ei saada aikaan. Kun jenkit ryntäävät paikalle, on seurauksena terroristien kannatuksen kasvu, ja näin tämä julma perpetuum mobile jatkaa pyörimistään. Eurooppa katselee voimattomana ja yrittää auttaa väkivaltaa pakenevia ihmismassoja. Nämä uutiset eivät kuitenkaan ole ärtymykseni aihe, minua ärsyttävät pienemmät murheet, jotka paremmin mahtuvat näkökykyni piiriin.

Maamme saa osan EU:lle vuosittain maksamastamme noin 3 miljardin euron summasta takaisin eri viranomaistahojen kautta jaettuina yritystukina. Innovaatioiden avulla uskotaan luotavan uusia työpaikkoja vanhan Euroopan miljoonille työttömille.

Prof. Jouko Ylä-Liedepohja osoitti jo vuosia sitten, miten innovaatiot syntyvät ja ne kaupallistetaan nopeimmin kovan kilpailun alueilla. Keskusjohtoista innovaatiopolitiikkaa hän nimittää ansaksi, johon Suomi on langennut tukemalla valtion organisaatioiden (Tekes ym.) kautta yritysten kehitystoimintaa. Samaa ansaa on langennut koko EU. Liedepohjan mukaan kilpailutilanne, ei julkinen rahoitus, on edellytys tehokkaalle innovaatiotoiminnalle.

Aamun lehdessä todistetaan tämä vanha totuus oikeaksi toteamalla, että EU miljoonista syntyy vähän tuloksia. Ne työllistävät tukibyrokratian lisäksi raportteja laativia konsultteja. Tämän yhteiskunnan tukirahoituksen tarkoitus on luoda uusia työpaikkoja, mutta rahojen käytön valvonta keskittyy yksinomaan tukien laillisuuteen, ei niiden järkevyyteen.

Yhteistä rahaa on helppo jakaa, mutta tällainen järjetön tuhlaus on saatava aisoihin. On uskottava, että vapaassa markkinataloudessa voittajia eivät valitse byrokraatit vaan markkinat.

Toinen ärsyttävä seikka liittyy median toimintaan. Kun kansajoukot eivät lähde kaduille ja toreille rakentamaan barrikadeja, kuten köyhemmissä maissa tapahtuu, on media merkittävin yhteiskunnan muutosvoima. Se mitä media korostaa saa laajan huomion yhteiskunnassa.

Päivästä ja illasta toiseen saamme seurata jalkapallon ohella ohjelmia milloin mistäkin henkilövaalista ja henkilöstö. Hyväksyn toki tämän, mutta kaipaan paljon enemmän huomiota sille seikalle, että me olemme koko ajan pettämässä tulevia sukupolvia syömällä heidän laskuunsa. Suomalainen talonpoika on kautta vuosisatojen pitänyt kunnia-asianaan jättää talo lapsilleen paremmassa kunnossa kuin missä hän se otti haltuunsa. Saman uudisraivaajahengen olen kohdannut väkevänä USA:ssa. Miksei tästä asiasta edes puhuta julkisuudessa? Ainoa edes vähänkään järkevä selitys tälle on ajatus: mitä isot edellä sitä pienet perässä. Kun Euroopan isot valtiot ovat meitä velkaisempia, katsomme mekin olevamme oikeutettuja suruttomasti velkaantumaan. Voiko tällaista ajattelua pitää hyväksyttävänä, mihin se meidät ja ennen kaikkea perillisemme johtaa?

Valtakunnan ykköslehti ottaa nykyisin mieluummin Mielipide-osastoon juttuja parveketupakoinnista kuin näistä asioista. Moni aktiivinen ja valistunut kirjoittaja on turhautunut. Onko maailma tosiaan niin paljon muuttunut, että vanhat kansanviisaudetkaan, kuten: Velka veli otettaessa, veljenpoika maksettaessa, eivät enää pidä paikkaansa?

1.7.2014

Eero Suominen

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (3 kommenttia)

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Mitä varten yhteistä rahaa pitäisi jakaa kilpaileville yksityisille yrityksille?
Siinä tapauksessa pitäisikö tukea kaikkia tasapuolisesti vai sponsoroida häviäjiä tai voittajia.
Vain vähävaraiset joutuvat nykyisin velkojaan maksamaan tai pääsevät velkajärjestelyyn.
Maailman yhteenlasketut velat ovat n. kymmenkertaiset varoihin verrattuna.
Loppujen lopuksi velkahan on vain rahaa.

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu

"EU miljoonista syntyy vähän tuloksia. Ne työllistävät tukibyrokratian lisäksi raportteja laativia konsultteja. Tämän yhteiskunnan tukirahoituksen tarkoitus on luoda uusia työpaikkoja, mutta rahojen käytön valvonta keskittyy yksinomaan tukien laillisuuteen, ei niiden järkevyyteen.
Yhteistä rahaa on helppo jakaa, mutta tällainen järjetön tuhlaus on saatava aisoihin."

Eipä voi olla kuin samaa mieltä kanssasi. Tuskin myöskään kukaan meistä oikeasti hyväksyy ison velkataakan jättämistä lapsillemme...paitsi ehkä lapsettomat, jotka näkevät vain oman napansa?
Emme voi myöskään enää kauaa hyväksyä saavutettujen etujen pitämistä ennallaan, jos tulevat sukupolvet eivät yllä lähellekään meidän kerskakulutustamme ja jätevuorien kasvattamista aina vain enemmän.

"Tämän aamun uutisista pelottavin oli kuvaus ääri-islamistisen Isis-terroristijärjestön perustaman Lähi-idän uuden kalifaatin toiminnasta""

Havahtuukohan maailma ja ennen kaikkea me eurooppalaiset vasta sitten tähän todelliseen uhkaan kun nämä terroristit alkavat hävittämään EU- maiden kaupunkeja ja väestöä?
Viha ja tuhoaminen länsimaalaisia kohtaan tulee olemaan silmitöntä, kun se jo heidän keskinäisissä sodissaan ylittää kaiken järjen ja kohtuuden rajat. Raaka ja julma väkivaltakulttuuri, joka ei suvaitse muiden maiden länsimaalaista elämäntapaa, eikä uskontoja, tulee olemaan vielä kasvaessaan länsimaiden tuho?

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto

Hyviä havaintoja koko kirjoitus täynnä.

Toimituksen poiminnat